lauantai 11. marraskuuta 2017

Alman rankka ilta

Alma-kissa on jo 18-vuotias. Tässä kohtaa voi kai jo sanoa 18 ja puoli, kun on niin vanha, ettei tiedä kuinka monta kuukautta Alma saa meidän kanssa vielä eloaan viettää. Toivon tietenkin, että kauan.

Alma on jo lähestulkoon kuuro takkuturkki, ei jaksa oikein panostaa turkin pesuun. Eikä kai oikein enää ole tarpeeksi notkeakaan tuohon puuhaan. Nivelrikkoa on toisessa takajalassa ja ehkä ei ihan aina muista missä mennään.

Alma nukkuu paljon, mutta on pirteä ja käy joka päivä useita kertoja ulkona. Paitsi pakkasilla. Silloin ei mene edes eteiseen, ettei joku vaan vahingossakaan työnnä ulos. Alman ulkoilu käsittää talon kiertämisen, näin syksyllä ei etenkään lähde pidemmälle. Aamupäivisin ulkoilee useamman kerran, päivälläkin saattaa kerran käydä ja iltaulkoilun tekee joka ilta.

Eräänä iltana Alma oli iltaulkoilulla ja kuulin yhtäkkiä sisälle kissatappelun ääniä. Hyvä että kengät sain jalkaan, niin kiire tuli ulos kun tiesin Alman olevan siellä. Alma löytyi talon kulmalta murisemasta, joku kissa singahti siitä karkuun ja Alpokin näkyi olevan lähistöllä. Kannoin Alman sisälle ja tutkailin tilannetta. Korvan juuressa oli iso verta vuotava haava ja Alma aristi tosi paljon toista etutassuaan. Sen lisäksi oli yltä päältä hiekassa ja karvatupsuinen. Joku vieras kissa oli hyökännyt meidän vanhuksen kimppuun. Olin järkyttynyt ja Almakin oli varmaan shokissa.

Seuraavaan päivään Alma käveli huonosti, söi vähän ja nukkui tosi paljon. Eikä käynyt ulkona. Noin kolme vuorokautta tätä väsymystä kesti, sen jälkeen Alma oli taas oma vanha itsensä.

Tapahtumasta seuraavana päivänä Esko palasi kotiin sokeripalan kokoinen ammottava aukko takajalassa. Pihalla on ilmeisesti ollut reviiritaisteluja enemmänkin.

Oli kyllä aika kamala tilanne. Jotenkin noille nuorille tuo kissa tappelu on vielä ihan ymmärrettävää, vaikka sitäkään en pidä. Mutta kun meidän vanhuksen kimppuun joku hyökkää, olen aika järkyttynyt. Kaikesta huolimatta Alma jatkaa iltaulkoilujaan. Ehkäpä Esko sai häädettyä tunkeilijan muualle.


6 kommenttia:

  1. Leikkaamattomat kollit taitaa olla pahimpia tappelijoita, omalla kokemuksella käyvät kimppuun todella pahasti. Voi Almaa, toivottavasti toipuu ja tunkeilija on poissa lopullisesti. Ehkä Esko sai sen häädettyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama käsitys mulla on noista kolleista. Alma on jo oma vanha itsensä...ulkoilee ja läpsii Alpoa :D Eskon aukosta kehittyi paise, joka puhkesi - yäk mikä haju. Paisekin jo parantunut. Eka kerta muuten kun parani ilman lääkärikäyntiä ja antibioottia. Oli sellasessa paikassa, että Esko sai pesemällä kuntoon.

      Poista
  2. Onneksi kissat säästyivät isommilta vaurioilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei tarvinnut lähteä eläinlääkäriin. Jo pelkkä matka stressaa niitä.

      Poista
  3. Hyvä, ettei sen pahempaa kuitenkaan seurannut. Tommoset vieraat riidanhaluiset kissat on kieltämättä ikäviä vieraita. Jospa tuo riitapukari ei enää palaisi! Mukavaa alkanutta viikkoa kissoille ja emännälle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissojen reviiririiitoja täaaä aina välillä on. Ei kovin uaein. Luulen, että neljän kissan hajut on monelle liikaa. Mukavaa viikkoa sinnekin :)

      Poista

Jokainen kommentti ilahduttaa :)