perjantai 29. huhtikuuta 2016

Leikkimökin kesäavajaiset

Perinteiset leikkimökin kesäkauden avajaiset pidettiin tänään. Eroa viime vuoteen oli se, että kutsuvieraita oli vain yksi ja oli ihana aurinkoinen sää. Tosin avajaisvieraita riitti vielä kutsujen jälkeenkin ihan kahdessa erässä, joten tarjoilut kuluivat viimeiseen muruseen asti.

Ihan ei mennyt omat suunnitelmat putkeen avajaisten osalta. Aamulla piti leipoa munkkeja, mutta oli taas niin kankeaa tuo liikkuminen, että jätin väliin. Sen sijaan pikaompelin kuistin tuolilta puuttuvan tyynynpäällisen ja viirinauhan. Pelargonia ja orvokit oli jo istutettu, ilmapallot puhallettu, tuuliviiri aseteltu kukkaruukkuun ja krookukset kukkivat kun aurinko oli koko ajan paikalla. Täydellinen avajaispäivä.


 





tiistai 26. huhtikuuta 2016

Tuvan uusi matto

Reilu kuukausi sitten ostettiin uusi matto tupaan. Päätin, että postaan siitä, kunhan saan ommeltua muutaman uuden tyynynpäällisen. Että niissä kuvissa olisi muutakin kuin matto ja vähän mitä sattuu tyynyjä. Päätin myös, että ompelen ne heti kun on oikea sadepäivä. Sellainen koko-päivän-sataa sadepäivä oli tänään. 

 


Matto on Ivana Helsingin suunnittelema Tilkkutäkki ja valmistettu kierrätyspuuvillasta. Meillä oli ensin kokeilussa keltainen (jonka olisin halunnut), mutta se näytti likaiselta ja tunkkaiselta. Ei sopinut meille. Siispä rohkeasti valittiin tämä turkoosi-vihreä, joka ei etukäteen ollut ollenkaan minusta sopivan värinen. Vaan niinhän siinä kävi, että tämä oli just sopiva ja kivan värinen matto meille. 

Vesipesua matto ei kestä, vaikka tietysti ajattelin sen vedessä pestä, sitten kun tarvis on. Kuviot haalistuvat vesipesussa ja se tuli jo todistettua, kun kissa oksensi matolle ja pyyhin sitä voimalla puhtaaksi. Haalistui tai ei, tykkään matosta ja se on varmasti haalistuneenakin parempi kuin edellinen.






Uudet tyynynpäälliset on ommeltu yhtä lukuun ottamatta vanhoista tyynyliinoista tai muusta vanhasta kankaasta. Sellainen huomio tuli tehtyä, että on helpompi ommella tuollainen yksinkertainen koristetyynynpäällinen kankaasta, kun käydä muokkaamaan vanhaa tyynyliinaa. Miina ja Manu -kangas on ainoa uutuus ja sen ostin vasta pari viikkoa sitten Lapsimessuilta. 






Muutakin uutta on ilmestynyt tupaan. Vintagemarkkinoilta pari viikkoa sitten löytyi iso emaliastia kesken olevia neuleita varten. Tietenkään ne kaikki eivät tuohon mahdu, mutta ainakin ne, joita ahkerammin teen, saivat emaliastiasta paikan.

Sienijakkara taisi kotiutua meille jo talvella. Olen etsinyt vastaavaa pitkään. Uusia olisi myytävänä joissakin nettikaupoissa, mutta halusin käytetyn. Rikosseuraamuslaitos myy myös vastaavia ja sieltä jo harkitsin ostamista, mutta onneksi en ehtinyt klikkailla, vaan käytetty löytyi nettikirpputorilta.

Mattoakin vanhempi uutuus tuvassa on verhot, jotka myöskin löytyivät nettikirpun kautta. Aivan ihanat ja laitoin ne saman tien ikkunaan silittämättä. Verhot, kuten hyvin moni muukin asia, siirtyvät tuvan laajennuksen puolelle, kunhan se saadaan valmiiksi. Mutta on ihan kiva, että tämä väliaikainenkin ratkaisu näyttää omaan silmään viihtyisältä.  

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Minkä värinen talosta tulee

Viikonloppuna on päänvaivaa aiheuttanut talon tulevan värin valinta. Se kun pitäisi pikku hiljaa alkaa päättämään.

Ostettiin pari eri sävyä keltaista ja testailin niitä puuliiterin takaseinään. Pienen kyselytuloksen perusteella (oma perhe + lasten serkku) eniten ääniä sai se väri, jolla jo kolme seinää puuliiteristä oli aiemmin maalattu. Oman perheen sisällä vain yksi ääni meni eri värille, joten joku meistä ei nyt saa mieleistään keltaista sävyä. Facebook-kyselyn perusteella talosta tehdään raidallinen. On tämä hankalaa. Varmaa on kuitenkin se, että talosta ei tule harmaata eikä vaaleanpunaista ja talo varmasti maalataan jollakin värillä tulevana kesänä.

Talon värin valitsemisen lisäksi viikonlopun aikana ollaan yhdessä harrastettu lasten harrastuskuljettamista. Mies on harrastanut kuplan kunnostamista. Minä olen harrastanut maalaamisen lisäksi kesäkukkien istuttamista. Eniten on aikaa kuitenkin vienyt tuo värin valitseminen. Se on ajatuksissa koko ajan. Onko se väri nyt varmasti niin hyvä, että sitä on kiva katsella seuraavat kaksikymmentä vuotta.




perjantai 22. huhtikuuta 2016

Pihapiirimessut ja oman pihapiirin tapahtumat

Kävin tänään ystävän ja Tyynen kanssa Lahdessa Pihapiirimessuilla. Tyynen olin lahjonut jälleen kerran eväillä, ettei tulisi 'koska lähdetään kotiin' -narinaa. Eväitä taisi olla liian vähän, koska 'minulla on vielä nälkä' kuului muutaman kerran. Tosin sekin saatiin hiljennettyä paikan päältä ostetun pullan avulla. Eli messureissu sujui mainiosti.

Harmikseni kamera jäi kotiin, joten messukuvia ei nyt ole tänne laittaa. Totean vain, että messuilla saisi olla minun mielestäni enemmän taimiosastoja ja vähemmän kalusteita ja koneita. Toki hyvä, että kaikille siellä on jotakin, mutta minua ei puutarhakalusteet, majat ja kodat kiinnosta. Puutarhakoneista puhumattakaan. Toisaalta nämä Lahden messut ovat sopivan kokoiset. Tarpeeksi pienet, ettei mene koko päivää kierrellessä. Ei väsy liikaa, eikä kulu rahaa liikaa, mutta silti siellä on jotakin kiinnostavaa.

Taimiostoksia tein hillitysti. Keudan ammattioppilaitoksen (vai mikä se oikea virallinen nimi on) osastolta ostin pari ihanaa pelargoniaa, jotka toivottavasti saan talvetettua. Viime vuoden ostokset onnistuin palelluttamaan syksyllä, kun en saanut vietyä niitä ajoissa autotalliin talvehtimaan. Nämä kaksi, Dresden Light Pink ja New Port, on tarkoitus pitää elossa vuosikausia.

Lammilaisen Porkkalan kartanon osastolla oli paljon mielenkiintoisia taimia. Ostin vain yhden, jättikarhunputken, joka on ollut ostoslistalla jo vuosia. Lammin taimitarhalle pitää varmaan tehdä kesäretki. Nettisivut lupaavat lapsille leikkialueen ja myynnissä on jäätelöä, joten jos joudun ottamaan pikkuiset mukaan, ovat varmaan ihan tyytyväisiä hekin.

Toisen taimen, keijuängelmän, ostin Perenna Puutarha Pöntisen osastolta. Paikka on tuttu, olen siellä muutaman kerran käynyt. Saa nähdä, ennätänkö tänä kesänä.

Näiden parin hassun taimen lisäksi ostin muutaman pussillisen fudgeja.

Kivat messut. Rahaa kului pienesti, eikä jalat tulleet kipeiksi. 



Omassa pihapiirissä olen tehnyt perinteistä kevätsiivousta. Olen haravoinut nurmikolta isoimmat lehtikerrokset pois ja kerännyt valtavan määrän koivunoksia. Olen pöyhinyt istutusalueet omasta mielestä siistimmän näköisiksi. Pöyhinyt tarkoittaa tässä kohtaa sitä, että talven liiskaamia lehtiä nostelen hiukan irti maasta. Olen myös leikannut matalaksi ainakin pajuangervot, korallikanukan, pieniä angervoja ja mitähän vielä. Pihan risukasat ovat miestä korkeammat. Enää puuttuu peräkärry, jolla ne saadaan kuskattua pois.

Ensimmäiset kylvöt tehtiin eilen. Lapset ovat joutuneet koko kevään syömään viiliä, että saisin sopivia kylvöpurkkeja. Niihin laitettiin kurpitsaa, kesäkurpitsaa ja malabarinpinaattia. Maissit piti kylvää myös, mutta purkit eivät riittäneet. Vielä vähän aikaa pitää jatkaa viilin syömistä, sitten voi pitää taas vuoden tauon. Ja kuvasta huomaatte myös sen, että ollaan jouduttu syömään myös jäätelöä. Siitä ei tule taukoa, tikkuja tarvitaan muuallakin.

Valittelin aiemmin, etteivät lumikellot nouse tänä vuonna. Monikosta ei ehkä olisi kannattanut puhua, koska ei niitä viime vuonnakaan noussut kuin pari. Ja ne pari nousivat sittenkin tänä vuonna. Lumikellojen lisäksi on jostain meille eksynyt muutama kevätlumipisara. En muista itse niitä istuttaneeni, mutta sekään ei ihme ole, nuo sipulikukat jäävät yleensä muistin varaan ja keväällä en enää muista mitään, mitä olen syksyllä maahan laittanut. Pahoittelen huona kuvaa kevätlumipisarasta, kamera ei millään suostunut tarkentamaan ja oli jo kiire sisälle laittamaan lapsille iltapalaa.




tiistai 19. huhtikuuta 2016

Glitterihuivi

Talvilomareissulla valmistui heräteostoksena tehdystä glitterilangasta pikkuinen huivi. Heräteostoslanka siksi, kun lankakaupassa muuta lankaa ostaessani huomasin samasta langasta neulotun huivin ja ihastuin siihen. Ihana kaupan täti antoi suullisen ohjeenkin, jonka ehdin tietysti unohtaa saman tien kun oven takanani suljin. Tein tämän omalla ohjeella ja kyllä siitä ihan hyvä tuli. Huivi on ainaoikein neuletta ja joka neljännellä kerroksella lisäsin silmukan toiseen reunaan niin kauan kunnes huivi oli mielestäni puolessa välissä. Ja sen jälkeen tietty joka neljäs kerros kavennus. Helppoa.

Lankana Katia Iris, pellavaa ja glitteriä. Tai miten siinä vyötteessä nyt lukikaan, taisi olla polyesteria ja polyamidia. Neulottu pyöröllä numero 4. Lankaa kului noin 70 grammaa eli meni yli kerä. Huivi on hyvä ja kiva ja sitä käyttää perheemme kumpikin tyttö. Kuten myös kaikkia muitakin huiveja.

Oli jo ehkä korkea aika saada tämäkin tänne blogattua. Kuvien ottohetken jälkeen kaikki taustalla näkyvät lumet ovat jo sulaneet pois aikapäiviä sitten.

 
 

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Kevätsiivottu leikkimökki

Pitkäksi venähtänyt leikkimökin kevätsiivous on vihdoinkin tehty. Sisäpuolelta. Kuisti pitää vielä siistiä, mutta leikkimiseen mökki on nyt valmis.

Samalla järjestyksellä ja samoilla leluilla leikitään kuin viime kesänä. Muutama uusi kirpputorilöytöastia sinne on  ilmestynyt. Poistoa tehtiin myös jonkun astian verran sekä kokeillaan, että pärjääkö myyjät tänä kesänä yhdellä kassakoneella. Viimevuotiset virpomisvitsat poltettiin ja tänä vuonna saadut oksat koristavat mökin maljakkoa ensi kevääseen asti.

Viime syksynä ostetun sohvan kylkiäisenä saatu rahi tuotiin mökkiin, samoin uutta on pieni keltaiseksi maalattu seinähylly, jolle ei enää löytynyt paikkaa talosta. Ompeluhuoneen mustasta aukosta kaivoin esille kapean kukkapöydän, joka myös päätyi leikkimökkiin. Ehkä senkin voisi vielä maalata. Pienen valkoisen ikealaisen tuolin maalasin kirpputorilta ostetulla vihreällä maalilla ja tykkään kyllä väristä.

Leikkimökin oma viirinauha katosi talvisäilytyksen aikana jonnekin ja tilalle laitoin pihamökistä talteen otetut viirit. Uutta leikkimökissä on myös paristokäyttöinen perhosvalosarja. Saa nähdä palaako se kerralla patterit tyhjiksi. Vielä pitäisi mökkiin viedä kirpputorilta ostettu tyyny. Se on ollut jo kaksi päivää pakastimessa ja varmaan se huomenna haetaan sieltä pois samalla kun mennään marjamatkalle pakastimelle.

Kyllä mökissä taas kelpaa leikkiä.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

lauantai 16. huhtikuuta 2016

Aurinkoinen päivä pihalla

Ihana auringonpaisteinen lauantai. Aika moni tapahtuma ja tekeminen oli siirretty tänään pihalle. Jos nyt osa oli jopa sellaisia, ettei niitä voisi edes sisällä tehdä. Kuten vaikka makkaran paistaminen nuotiolla tai trampoliinissa hyppiminen tai vaikka telkän lentäminen pönttöön tai ouumajan rakentaminen. No huonekaluja olisi voinut maalata sisätiloissa, mutta näin kesäaikana teen sen muutenkin aina pihamökissä.

Lisää tällaisia aurinkopäiviä, niin voisin jo tarttua vaikka siihen haravaan. Mikä kyllä näytti tänään aika monella muulla jo olevan kädessä.






 


Ps. Trampoliini ostettiin viikolla nettikirpputorin kautta muutamalla kympillä. Huolestuneille tiedoksi, että siihen on kyllä tulossa verkko, kunhan sellainen löydetään. Ja ens kerralla ehkä kuva hyppivästä bloggaajasta. Ei kuitenkaan mitään bäkkejä, voltteja, korkkeja eikä edes x-hyppyjä. Ihan vaan tavallista tylsää hyppyä. Sekin on jo jotain.

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Lapsimessut

Oltiin jo kolmatta kertaa Messukeskusessa järjestettävillä Lapsimessuilla. Samalla messulipulla olisi päässyt katsastamaan parit muutkin tapahtumat samassa paikassa: Kädentaito, OutletExpo, Eläinystäväni sekä Model Expo. Aikataulujen ja muiden menojen ja sen, että haluttiin pitää lauantai päivänä, jolloin ei ole mitään menoja, käytiin messuilla jo tänään ja päästiin sinne vasta neljän aikaan. Messuiluaikaa jäi vain kaksi tuntia. Mikä on aivan liian vähän. Siitä huolimatta ehdittiin kahlata messut joten kuten läpi. Mies ja lapset viettivät suurimman osan ajasta Model Expossa pienoismalleja katsoessa ja minä ehdin pikapikaa käydä vielä Kädentaito-tapahtumankin puolella. Aivan mahtava pienen pieni tapahtuma messuilla oli se, että törmäsin bloggaajakaveriin Liljankukkaan. Ollaan tunnettu jo melkein yhdeksän vuotta, mutta oli eka kerta kun nähtiin livenä. Pikainen näkeminen, mutta siitä tuli kyllä tosi hyvä fiilis.
 
Hyvä asia perjantain viimeisillä tunneilla messuilussa on se, että ei ole ahdasta tai ruuhkaa. Kyynärpäätekniikalla etenevät naiset vaateosastoilla ovat jo ennättäneet käydä ja saa rauhassa katsella ilman, että kukaan tönii. Eikä kassoille ole jonoa.

Vaateosastojen lisäksi pikakierroksella katsastettiin muutamat maistelupisteet, Pajulahden temppurata (tämä on kyllä ollut joka vuosi messujen parasta antia) ja satumetsä oli myös upea. Jotenkin pikaisesti vilkaisten vaikutti siltä, että oli paljon sellaista mitä ei ole aikaisemmin ollut ja se oli kiva juttu se. Tosin paloautot ja poliisiautot samassa paikassa, kuten myös Sea Lifen osasto tismalleen samalla kohdalla kuin aikaisemminkin tuntui ehkä hiukan tylsältä. Tosin Sea Lifen hamahelmipiste oli tosi kiva ja meillekin siellä askarreltiin kala.

Kivat olivat nämäkin messut. Ostoskoriin tarttui itselle pari vaatetta, lapsille pari vaatetta ja muutama kangas. Perinteiset metrilakut ostettiin tänä vuonna ämpärissä. Koska pikkuämpärille on kovasti tarvetta. Kotilokausi alkaa pian. 

Ensi vuonna lapsimessuille mennään niin, että ennätetään olemaan koko päivä. Ei tule kiirettä kiertää ja ennättää keskittymään kaikkeen kunnolla. Ehtii käydä kahvilla ja maistella enemmän niillä maistelupisteillä.