Tupaan uusi järjestys

Se päivä sitten vihdoin koitti, kun piti saada käyttöön toinenkin kulkuaukko laajennuksen puolelle. Sehän tarkoittaa sitä, että tuvan laajennusosan seinä levytetään umpeen ja ihan kohta minä pääsen sinne tapetoimaan. Ja sehän tarkoitti myös sitä, että tuvan järjestys piti laittaa uuteen uskoon. Yhden päivän siirtelin huonekaluja paikasta toiseen pyyhkeiden avulla ja pari päivää sen jälkeen pyyhin pölyjä, siivosin kaappeja ja järjestelin pikkutavaroita. Nyt on uusi järjestys ja edelleenkin haen puhelimen laturia väärältä seinältä.

Pöytäryhmä siirtyi leivinuunin viereen ja kulku tupaan on nyt kapea käytävä, mutta muuten huone muuttui tilavamman oloiseksi. Yksi pieni lipasto vietiin huoneesta pois, mutta nojatuoli tuli tilalle, joten huonekalujen määrä on sama. Vain ylemmässä kuvassa näkyvä vitriinikaappi ja uunin vieressä oleva pulpetti jäivät entisille paikoilleen.

Onhan tuossa uunin vieressä lämmintä istua kahvilla, mutta lämmityskausi on jo loppupuolella eikä enää tarvitse ihan täysiä pesällisiä polttaa.

 


Uuden järjestyksen ansiosta innostuin puunaamaan joka paikan huoneessa ja samalla innostuksella maalasin sohvapöytänä toimivan kaapelikelan valkoiseksi.

Kaipasin myös uuden värisiä palloja Happy Lights -valoihin. Olen jo pariin otteeseen käynyt Lahdessa eräässä sisustusputiikissa niitä kyselemässä. Viime kerrallakin vastaus oli eioo, enkä enää jaksanut käydä varta vasten kyselemässä, kun muuten ei ole samaan suuntaan asiaa. Joten klikklik nettikaupassa ja uudet iloiset pallot saapuivat päivässä tuohon lähimatkahuoltoon. Ylemmässä kuvassa on vanhat pallot, jotka valittiin Toivon kanssa huolella viime kesänä Tanskassa. Uudet ovat hiukan keväisemmän väriset. Kiva kun nyt on kaikenvärisiä vaihtopalloja.

Uudistusta tehdessä saapui juuri sopivasti päiväkerhossa otettu lasten yhteiskuva. Oli kiva saada uusi kuva kaksi vuotta vanhan tilalle. Lapsista on otettu kerhossa yhteiskuvat jo siitä asti kun Tyyne oli yhden, mutta viime vuonna onnistuin sähläämään kuvauspäivän ja kuvan ottaminen jäi väliin. Ihan pikkipikkiriikkisen harmittaa, ettei yhteiskuvista ole täydellistä suoraa. Oli se tiukilla, että kuva saatiin tänäkään vuonna.

 

 


Näkymä sohvalta katsottaessa on muuttunut vain pikkuisen. Suurin muutos näössä on laajennuksen oviaukon edessä olleen seslongin siirtyminen tuolle seinustalle. Sen maalaaminen valkoiseksi on ollut taas kovasti ajatuksissa. Seslonki on vaan niin iso ja painava, että jos sen meinaa maalata, on se tehtävä tuossa paikoillaan ja se taas tarkoittaa kaikenlaisia järjestelyjä etenkin lasten liikkumisessa ja oleskelussa tuvan puolella. Mietitään ja suunnitellaan vielä.

Seslongin edessä on pidettävä Viron tuliaislammasta, että Alma-kissa pääsee sinne nukkumaan. Vanha kissa ei enää pysty lattialta saakka sivustavedettävälle hyppäämään. Se on kuitenkin kissan toinen suosikkipaikka. Toinen on sohva, jossa se tälläkin hetkellä pötköttää.

Muuten on sohvalla istujan näöstä hävinnyt yksi kaappi, jonka päällä majaili runsaslukuisesti Tyynen tavaroita. Sekä jättikokoinen tyttölelulaatikko, jota romulaatikoksi kutsuttiin. Enää on tytön Legot silmissä. Toistaiseksi ne ovat pysyneet järjestyksessä. Kaikki muu tyttösälä saatiin mahtumaan lipastoon ja pariin laatikkoon samaan kulmaan nukkekodin kanssa.

Valkoisen kaapin päällä säilytän kaikkea sitä, mitä en halua kissojen tuhoavan. Kuten keskeneräisiä neuleita ja hyötymässä olevia koivunoksia. Pöydän päällä olleet höyhenoksat olivat saaneetkin taas viime yönä kyytiä.

Kaapin päältä löytyy myös yksi meidän neljästä pääsiäisruohoviljelmästä. Taittelin sanomalehden kahvipaketin sisälle, kastelin sen läpimäräksi ja lopulta kylvin ruohot. Hyvin on lähtenyt kasvamaan. Olisi kiva tuliaisvieminen pääsiäiseksi, mutta nyt ei taida olla menoa juuri mihinkään, joten jääköön itselle.


 
 




Pieniä ompelujuttuja tein myös uudistusinnostuksissani. Säkkituoliin uuden päällisen ja myöskin yhden uuden tyynynpäällisen. Kumpaakin on ostettu kankaat Eurokankaasta. Myyjä suositteli säkkituolikankaaseen ostettavaksi mattojen ja sohvien suojasuihketta, ettei likaantuisi niin nopeasti. En ostanut, koska säkkituolin päällistä joutuu pesemään kuitenkin vähän väliä, kun kissat nukkuvat siinä. Kangas on jo ennen leikkuuta pesty 60 asteessa ja rumpukuivattu, joten ei se enää tuosta kutistu eli voi huoletta pestä vaikka kuinka usein. Kangas on puuvillasekoitetta, joten ei se ainakaan ensimmäisen pesun jälkeen näyttänyt mitenkään muuttavan ulkonäköään.

Tyynynpäälliskangas on japanilaista Liisa Ihmemaassa -puuvillaa. Sitä voisin ostaa vielä pienen pätkän varastoon.

 


Ja tässä se laajennuksen puolelle johtava oviaukko, jonka vuoksi koko uudelleenjärjestely tehtiin. Muovi siinä on edelleenkin ja on niin pitkään, kunnes pölyävät hiomistyöt on tehty. Mutta kun tapetointi alkaa, lähtee muovikin aukosta. Jo pelkästään seslongin siirtäminen muovin edestä ja toisella puolella olevien rakennustarvikkeiden siirtäminen toi paljon valoa tuvan puolelle. Ja varmasti muovin poistaminen tuo sitä runsaasti lisää.

Oviaukon vasemmalla puolelle oleva vanha tuoli on ollut jo pitkään pukuhuoneessa. Ja nyt se on tuossa siitä syystä, että järjestelyinnostus jatkui pukuhuoneeseen asti. Se on nyt tyhjennetty kaikista tavaroista ja siellä on aloitettu seinien ja katon maalaaminen.

 



Tupa on nyt siisti, keväinen ja viihtyisä. Vaikka se on edelleenkin liian täynnä ja liian varastona ja liian listaton. Tykätään silti tosi paljon ja koululainen sekä hänen ystäväkin kehuivat sitä kivaksi. Vain uusi matto olisi saatava ja tällä kertaa se sopiva on jo löytynyt. Enää ei tarvitse kuin säästää muutama euro ja matto on meillä. Sitten huone on täydellinen.

Arvonta numero kaksi

Arvontaan ei voi enää osallistua. Arpajaiset parhaillaan menossa :)

Sain bloggaajapassin Lapsimessuille ja samalla blogiin arvottavaksi yhden sisäänpääsylipun messuille. Sisäänpääsylipun arvo on 18 euroa. Tässäkin arvonnassa on mahdollista saada kolme arpaa. Yhden saa jättämällä kommentin tähän postaukseen. Kaksi arpaa saa kommentilla ja olemalla blogin lukija tai liittymällä lukijaksi. Kolmannen saa linkittämällä tämän postauksen omaan blogiin tai facebooksivulle. Ilmoitathan kommentissa, monella arvalla osallistut.

Lapsimessut järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 10. - 12.4.2015. Samalla lipulla pääsee samaan aikaan Messukeskuksessa järjestettäviin Kädentaito, OutletExpo, PetExpo sekä Model Expo -tapahtumiin.

Arvontaan on aikaa osallistua 6.4.2015 saakka. Sen jälkeen suoritan arvonnan ja laitan voittajalle lipun postiin.

Blogissahan on myös meneillään edelleenkin Pihapiirimessulippuarvonta.

Onnea arvontaan :)

Kolme virpojaa

Tänä vuonna ei äitiä enää tarvittu mukaan taustatueksi, kun lapset lähtivät naapureita virpomaan. Sukulaisia ja kummitätejä virpoessa tarvitsivat sentään autonkuljettajan. Pientä noitalookia piti kuitenkin laittaa, koska virpojia kävi meilläkin. Ja ekaa kertaa meilläkin kävi useampia. Oli kiva nähdä yllättyneitä ja iloisia ilmeitä lapsilla, jotka tulivat virpomaan. Kun sen oven avasikin iso noita.

Tänä vuonna virvottiin kahdeksantoista vitsaa ja yksi pitsa. Kiitos kaikille oven avaajille makoisista herkuista, jotka ovat vielä kaikki syömättä.

Tiskirättejä

Autossa on matkaneuleena ollut talven ja kevään aikana tiskirättejä. Tawashit valmistuivat autossakin nopeasti, mutta tykkään enemmän neuloa autossa. Syystä että virkatessa minun on pakko katsoa sitä työtä enemmän ja maisemaa vähemmän. Neuloessa saa katsoa maisemaa koko ajan.

Vähäinen valmistuneiden automatkatiskirättien määrä kertoo sekä neulojan hitaudesta että autokyytien vähyydestä. Kolme uutta on kuitenkin valmiina ja kaikki tulevat omaan keittiöön. Nyt pärjää taas usean vuoden. Taidan jättää automatkatiskirättineulomisen nyt tauolle, syynä motivaation puute.

Vaaleanpunainen kirjava sekä vihreä ovat samaa nurjien ja oikeiden silmukoiden mallineuletta. Harmaa on tehty ehdottomalla suosikkimallilla Ananas, jota olen käyttänyt useasti ennenkin. Vihreä ja harmaa ovat hamppulankaa Allhemp6, vaaleanpunainen erilaisia puuvillalankojen jämiä.

Kaikki rätit saa pestä 60 asteessa ja olen ne jo kertaalleen pessyt ennen käyttöön ottamista imukyvyn parantamiseksi.

Kankaita ja sytykkeitä

Piipahdin viime viikolla Eurokankaassa hakemassa kangasta uuteen säkkituolin päälliseen. Samalla tarttui mukaan pari kivaa kuviopuuvillaa ihan vaan siksi, että ne oli kivoja. Oman varaston kankaita olen käyttänyt jo kaikkia ihan kyllästymiseen asti, joten pari uutta kuosia on mukava lisä sinne sekaan. Kankaat on jo kaikki pesty ja rumpukuivattu ja säkkituolikangas jopa leikattu. Unohtui vaan ostaa siihen vetoketju. Sen haen tänään. Samalla kun käyn ostamassa viime yöksi pakkaseen unohtuneiden narsissien tilalle uudet.



Kaikenmaailman pieniä ompeluja ja vaatteiden korjauksia on jonossa asti, eikä niistä yksikään ole motivaatiolistan kärjessä. Jostain oli kuitenkin aloitettava ja tein eteiseen arkkuun pienen päällisen. Se on ommeltu 70-luvun äitiyspakkaustäkistä. Kyllä on siihen aikaan ollut hienoa kierrästystä, sillä sisus oli osittain tehty lumpuista. Pehmoisen täkin päällä on kiva istua sitomassa kengännauhoja ja kai tuo pikkuisen suojaa rottinkiarkkuakin hajoamiselta. 

 


Jostain löysin vinkin sytykkeiden tekemiseen vessapaperirullan hylsyistä. En enää muista missä ohje oli, mutta eipä sen niin väliä, näitä ei kannata tehdä. Säästelin rullia ja leikkelin sytykkeitä yhtenä päivänä pienen laatikollisen. Ovat huonoja sytykkeitä. Uuni syttyy paremmin maitotölkillä tai tuohella tai sanomalehden sivulla. Kyllä varmaan syttyy noillakin, jos laittaa kymmenen samalla kertaa tai kun puut eivät ole mitään jättihalkoja, vaan pientä sälettä. Onhan ne sentään hauskan näköisiä, mutta tästä eteenpäin poltan hylsyt ihan sellaisinaan.

Pääsiäisaskarteluja

Pääsiäiskoristeiden määrä on tänä vuonna moninkertaistunut ahkeran askartelun ansiosta. Ja vielä on tulossa ensi viikolla kerhoaskartelut kotiin.

Kävin alkuviikolla Tyynen kanssa perhekerhossa pääsiäisaskartelemassa. Tyyne teki siellä kanan ja kukon, minä pääsiäismunakranssin. Kuoriutuva muna on koulaisen kouluaskartelu. Jo pelkästään nämä kaksinkertaistivat pääsiäiskoristemäärän.






Kotonakin ollaan askarreltu pääsiäisjuttuja. Ensin piti tietenkin tehdä virpomisvitsoja saavillinen. Lapset aloittivat niiden tekemisen ajoissa, ettei tarvinnut kaikkia tehdä kerralla. Nyt ne ovat kuitenkin kaikki valmiina odottamassa sunnuntaita. Minäkin tein noita perinteisiä höyhenoksia kiinnittämällä rautalangalla höyheniä pajunkissoihin. Tänä vuonna meidän löytämissä pajunkissaoksissa on aika vähän noita kissoja. Toivottavasti runsas koristelu vie huomion pois muuten kaljuista oksista.





Ollaan kotona askarreltu myös vähän muutakin kuin pelkkiä virpomisvitsoja. Vessapaperirullapupuja ja roikkuvia pupukoristeita. Näitä tein itsekin, mutta ovat helppoja askarteluja myös lapselle.

Vessapaperirullan ympärille liimalla kuviopaperia tai tapettia. Jämäpahvien päälle liimalla samaa paperia. Pahvista leikataan korvat, jotka liimataan rullaan. Nappi nenäksi ja kynällä silmät sekä viikset. Pupu valmis.

Roikkuvien pupukoristeiden pohjana on vanhasta pitsiliinasta leikatut kuviot, jotka on tärkätty Eri Keeper-vesiseoksella. Kuviopaperista ja vanhasta kirjasta laikattu ympyrät keskelle, kummallekin puolelle. Toiselle puolelle ripustusnaru kiinnittyy paperin ja pitsin väliin samalla liimauksella. Toiselle puolelle liimattu vielä pupukiiltokuva. Kaikki liimaukset tehty Eri Keeperillä.

Harmaat polvisukat

Viimeinkin sain valmiiksi harmaat polvisukat. Alku sujui hyvin ja innostuneesti ja nopeasti, mutta sitten neuloin välillä pehmeämpiä ja mukavammin neuloutuvia lankoja, jonka jälkeen näihin puikkoihin ei enää tehnyt mieli tarttua. Mutta koska halusin polvarit valmiiksi vielä tälle keväälle, oli pakko tehdä, vaikkei mieli tehnyt.

Lankana meni Nallea 170 g. Puikoilla 2½ ja 3. Ohje löytyy Suuri Käsityö -lehdestä numero 8/2014. Tehty ohjeen mukaan jopa lankaa ja langan väriä myöten. Paitsi kantapäät tiimalasikantapäinä. Eka kantapää onnistui, mutta toisen kohdalla tuli niin paljon keskeytyksiä, että laskut sekosivat ja sain tehtyä siihen peukalon mentävän reiän. Enkä purkanut, vaikka yleensä niin teen. Koska en halunnut neuloa tällä langalla yhtään enempää silmukkaa kuin oli pakko. Joten toista sukkaa on jo ehditty parsia.

Tänään, sukanharmaana päivänä, nämä ovat jo olleet jalassa ja tykkään kyllä. Varren kohoneulos ei tee oikeutta karjalaistyyppisille säärilleni, mutta jos ei anna sen häiritä, nämä näyttävät kyllä kivoilta jaloissa.

Näiden sukkien neulominen oli alkuinnostuksen jälkeen niin nihkeää nitkuttelua, että taisi tulla viimeinen pisara täyteen novitalasiin. Kovasti mietityttää, että möisinkö pois kaikki varastossa olevat novitalaiset, vai jätänkö pahan päivän varalle. Kyllähän niistä jotain pienempiä neuleita tekee ja lapsille etenkin ovat hyviä, kun ovat konepestäviä ja rumpukuivattavia. Toistaiseksi pölyttyköön omissa varastoissa. Ehkä aika kultaa tämänkin neulomiskokemuksen muistot.

Messulippuarvonta

Sain blogiin arvottavaksi kaksi lippua Pihapiiri -puutarhamessuille. Sisäänpääsylipun arvo on 12 euroa ja arvon kaksi lippua. Tällä kertaa on mahdollista saada kolme arpaa. Yhden saa jättämällä kommentin tähän postaukseen. Kaksi arpaa saa kommentilla ja olemalla blogin lukija tai liittymällä lukijaksi. Kolmannen saa linkittämällä tämän postauksen omaan blogiin tai facebooksivulle. Ilmoitathan kommentissa, monella arvalla osallistut.

Pihapiiri -messut järjestetään Lahden Messukeskuksessa 24. - 26.4.2015. Kolmessa hallissa on esillä taimia, siemeniä, pihakalusteita, kasvihuoneita, sisustustuotteita, herkkuja ja aiheeseen liittyviä palveluita. Pihapiiri tapahtuman teemat ovat pihasuunnittelu, kesäkeittiö ja pihajuhlat.

Arvontaan on reilusti aikaa osallistua: 15.4.2015 saakka. Sen jälkeen suoritan arvonnan ja laitan voittajille/voittajalle liput postiin.

Onnea arvontaan, ehkä tavataan Pihapiirissä :)

Lasten harrastuksista

Olen kirjoittanut jo (liian) usein jotain lasten harrastuksista. Viime päivinä ollaan keskusteltu niistä paljon. Millä harrastuksella on keväällä esitykset, mitä ei jatketa syksyllä, mitä jatketaan. Tämä vuoden alku on ollut harrastusten kanssa lievästi ruuhkainen, mutta kaikki on saatu mahtumaan aikatauluihin. Ja jos jonnekin ei ehdi, niin sitten se on jätetty väliin.

Kerholainen käy kerran viikossa tanssikoulussa. Se on kansalaisopiston järjestämä koulu, jota todennäköisesti tyttö jatkaa myös ensi syksynä. Sen lisäksi loppuviikosta on paikallisen liikuntaseuran järjestämä satujumppa. Jumppa on myös syksyn jatkamislistalla. Pitää varmaan sijoittaa johonkin ihanaan hörhelöiseen ja kimaltavaan tanssi/jumppapukuun.

Kerholaisen kanssa käydään myös kerran kuussa Nallepartiossa. Se on partiotoimintaa alle kouluikäisille, jonne lapsi osallistuu yhdessä vanhemman ja sisarusten kanssa. Vanhempi on ollut tietenkin aina mukana ja viime kerralla myös veli.

Tämän lisäksi ollaan käyty säännöllisen epäsäännöllisesti seurakunnan perhekerhoissa. Kevättä kohti valon ja jaksamisen lisääntyessä käydään varmaan enemmän.

Koululainen käy partiossa kerran viikossa ja on ollut myös innokas partion viikonloppuleireihin osallistuja. Kolmella leirillä on jo ehtinyt käydä syksyn jälkeen. Viimeksi sain leiriltä tuliaisiksi itse tehdyn pannunalusen. Keskellä viikkoa on koulussa sählykerho ja viikonloppuna uimaseuran järjestämä uimakoulu. Näistä uimakoulu jää pois ensi syksynä, mutta tilalle on toivottu jo muuta.

Ylimääräisenä harrastuksena talveksi (ja kevääksi) tuli kummallekin lapselle paikallisen seuran järjestämä hiihtokoulu. Luultiin, että siellä käydään vain kerran, mutta se onkin ollut jokatiistainen huvi. Hiihtokoulussa luonnollisesti hiihdetään, jonka lisäksi siellä on hiihtokilpailuja. Hiihtokoulupäivän lisäksi lapset kävivät hiihtämässä ylimääräisen hiihdon Hippohiidoissa, koska keräävät nyt hiihtokertoja, että saavat seuran lupaaman hiihtäjäpatsaan. Viimeiset kilpailut olivat tällä viikolla ja nyt odotetaan ilmoitusta seuran päättäjäisten ajankohdasta, että päästään pokkaamaan patsaat.

Kaiken tämän lisäksi ollaan käyty uimassa, luistelemassa ja hiihtämässä. Hiihto- ja luistelukauden jo hyvän aikaa sitten päätyttyä on tilalle tullut pyöräilykausi. Että kyllä tässä tätä harrastamista riittää. 

Harrastuksia on paljon. Jos koululainen joutuisi jäämään iltapäiväkerhoon, harrastuksia olisi yksi. Samoin jos kerholainen ei olisi kerholainen vaan päiväkotilainen, harrastuksia olisi ehkä yksi. Jos sitäkään. Ainakaan vielä ei kumpikaan ole valittanut harrastusten määrästä ja toisaalta itsehän lapset niitä haluavat. Kerholainen haluaisi vielä noiden lisäksi päästä jo oikeaan partioon ja uimakouluun. Miksiköhän?

 
 
 

Rasiat

Kävin maanantaina seurakunnan askarteluillassa samalla reissulla kun vein poikia partioon. Askartelupaja oli samassa rakennuksessa. Harmillisesti partio kesti tunnin verran vähemmän ja jäin ilman iltateetä ja tarjoiluja, mutta pari pikku juttua sain tehtyä. Sen lisäksi kotiin tuli tuliaisiksi yksi hyvä pääsiäisaskarteluidea.

Pääsiäisaskartelu oli illan teema, mutta sai siellä tehdä muutakin. Ilahduttavasti monen askartelun idea oli kierrätyshenkinen ja monet tarvikkeet kierrätystä.

Käytin oman tuntini päällystämällä peltisiä sikarirasioita. Päällystämiseen käytin lehdistä leikattuja kuvia ja tekstejä, pitsiä ja tapetinpaloja. Kuvat liimasin Eri Keeperillä ja koko komeuden päälle sivelin venelakkaa. Ehdin tehdä kolme rasiaa. Lapsille tietty omat ja ehkä pidän itselläni yhden laastarirasiana.

 

Elämän tylsiä yllätyksiä

Tykkään tavallisesta taviksen elämästä. Tavan arjesta, joka sisältää pientä puutaa kotona, kaikenlaista tekemistä lasten kanssa, välillä ystävien tapailua ja joskus jossain pienillä retkillä käymistä. En kaipaa suuria tapahtumia tai elämyksiä tai maailmanympärimatkailua. Tavalliset pienet arjen asiat ilahduttavat joka päivä suuresti ja olen tyytyväinen elämääni. En stressaa pienistä tai suuremmistakaan vastoinkäymisistä, koska asioilla on tapana järjestyä. Aina on ollut. Mutta sitten kun niitä pieniä vastoinkäymisiä tai murheita tulee useampi peräkkäin, nousee tukka pystyyn ja verenpaine kohoaa. Itkettää ja harmittaa. Väsyttää. Tänä talvena ja keväänä on jokunen tapahtuma ollut ja eilen tuli se viimeinen harmi ja ajatukset ovat nyt ihan sekaisin.

Ensin talvella saatiin kokea, mitä tapahtuu kun jonkun hiuksista löytyy täi. Eihän se mikään maailmanloppu ole, mutta melkoisesti työtä aiheuttava juttu. Ehkä hiukan ylireagoin asiaan, mutta halusin täistä eroon heti enkä kuukauden päästä. Tehokkaalla täishampoolla pestiin kaikkien hiukset ja oli se kyllä niin tehokas, että kahden viikon päivittäinen täikampaamiskuuri ei tuottanut yhtään elävää täitä tai edes täin munaa. Siitä huolimatta pakastin oli koko ajan täynnä pipoja, huiveja, hiuslenkkejä ynnä muita metrin päässä hiuksista olevaa tavaraa. Omissa pusseissaan. Joka pussissa luki päivämäärä milloin voi ottaa käyttöön. Kun ei sinne kaikki kerralla mahtunut. Pesukone pyöri useita kertoja päivässä 60 asteen pesuja. Kahden viikon ajan vaihdoin päivittäin tyynyliinat, lakanat, yöpuvut, puserot, pipot ja imuroin matot, sängyt ja sohvan. Ihan varmuuden vuoksi. Sen lisäksi laitettiin kahdeksi viikoksi jätesäkkeihin karanteeniin pehmoja, tyynyjä ynnä muita kuumaa pesua kestämättömiä. Osa niistä on vieläkin säkeissä, koska en ole vain muistanut, jaksanut tai viitsinyt niitä sieltä hakea. Kyllästytti ja väsytti jatkuva hiusten kampaaminen, pyykkääminen, pyykkien viikkaaminen, imuroiminen, pakastaminen ja koko paletti. Mutta täi lähti. Ja sen mukana väsymys, ärsytys ja harmitus.

Seuraava ikävä yllätys oli eläkevakuutusyhtiön kielteinen kuntoutustukipäätös. Sen sijaan tuli päätös osatyökyvyttömyyseläkkeestä. Sekin on ihan ok, mutta valitan päätöksestä tietenkin, koska oma tilanne on sama kuin aikaisemminkin. Kaiken lisäksi sama valitus pitää tehdä erikseen myös Kelaan, vaikka kumpikin valituksista päätyy todennäköisesti samaan muutoksenhakulautakuntaan. Äryttää, harmittaa ja kiukuttaa. Kunhan saan valituksen lopullisesti kirjoitettua ja postiin, helpottaa ainakin siksi hetkeksi kunnes seuraava päätös tulee. 

Viimeinen ikävä ja harmittava uutinen tuli eilen, kun kuulin kummitätini olevan sairaalassa huonossa kunnossa. Saattohoidossa jo. Kävin tätiä katsomassa, enkä pystynyt pidättämään itkua. Täti on itse valmis lähtemään ja on tyytyväinen elämäänsä, hymyili ja nauroikin. Meille kaikille muille luopuminen on vaikeaa.

Tylsiä yllätyksiä. Josko ne nyt loppuisivat tähän.

Kevättä keittiön pöydällä ja kuistilla

Ollaan jo kaiveltu vähän pääsiäiskoristeita esille. Oikeastaan toin koristelaatikon varastosta, kun halusin laittaa noidan kuistille roikkumaan, mutta Tyyne oli sunnuntaiaamuna laittanut muutkin koristeet esille sillä aikaa kun nukuin. Osan laitoin vielä takaisin laatikkoon, koska haluan niitä munia ja pupuja roikkumaan pajunkissoihin enkä kaappien nuppeihin. Mutta lasten kerhoissa askartelemat tiput jätin esille.

Keittiön pöydällä alkaakin olla jo hieman ahdasta. Viljelysten ja pääsiäistipujen lisäksi hain autotallissa talvehtineen pelargonian valoisampaan. Leikkasin kuihtuneet lehdet pois ja aika hyvältähän tuo Drottning Ingrid näyttää. Kaksi muuta pelargoniaa olivat kuivuneet, mutta tämä oli kuulemma kukkinutkin koko talven.

Kevättä ja kesän odotusta pöydälle tuo myös uusi pöytäliina, jonka ostin joku aika sitten. Olen katsellut vahakangastarjontaa sillä silmällä jo pitkään, mutta sopivaa ei vain meinannut löytyä. Siis sellaista, joka on sopivan värinen, ohut pinnoitettu kangas eikä mikään paksu kerni ja hinta kohdallaan. Tähän olen tyytyväinen.






Kuistin siivosin viikko sitten. Eli heitin pois callunat ja lakaisin talven roskat pois. Pääsiäisnoita roikkuu nyt ikkunassa ja iso noita tolpassa. Ostin kuistille narsissit lähiruokakaupasta ja huomasin, että ne olivat siellä paljon edullisempia kuin halpakaupan supertarjouksessa. Ensimmäiset neljä yötä kukat viettivät muovipussissa tuulikaapissa, koska yöpakkaset alkoivat. Meillä on joka aamu ollut mittarissa pakkasta yli kymmenen astetta, joten en uskalla jättää kukkia ulos. Laitoin ne kuitenkin viikonloppuna ruukkuihin ja nyt nostelen niitä yöksi sisälle. Jos muistan. On niitä aikaisempinakin vuosina unohtunut ulos pakastumaan.