Halloweenaskarteluja

Meillä on muutamana päivänä askarreltu halloween-koristeita. Olen askarrellut yksin ja lasten kanssa - omien ja toisten lapsien. Ja nyt on saatu halloweenkoristelaatikkoon täytettä. Pahoittelen kovin valokuvien laatua. Hämäriä ja rakeisia ovat, mutta eiköhän nuo ideat noistakin selviä.

Peruslepakoita, joita on tehty jo aikaisempinakin vuosina, valmistui lisää. Kuvassa olevat roikkuvat koululaisen sängyn päällä. Eivät kuulemma pelota niin paljon, ettei nukkumaan pystyisi.



Samaa lepakkomuottia hiukan muunneltuna käytin valosarjan lepakkokoristeisiin. Niihin lisäsin vähän kimalleliimaa - tuli aika kivat. Lepakot on kiinnitetty valosarjaan langalla, langasta tuli samalla lepakoille silmät.




Kun kävin Sinellissä ihan muilla askartelutarvikeostoksilla, löysin sieltä ale-pöydästä pahvisia haamuhahmoja. Hahmot on maalattu ihan tavan kalustemaalilla ja laitettu roikkumaan metsästä löytyneeseen kuivaan oksaan.




Viimeisessä Talo & Koti -lehdessä oli malli kivasta kynttilälyhdystä, jollainen haluttiin meillekin. Lyhdyn pohjana on säilykepurkki, jonka ympärille on liimattu pitsinauhaa. Kuviot on leikattu mustasta kontaktimuovista ja kaiken päälle on vielä levitetty kimalleliimaa. Lepakoihin, kissoihin ja johonkin muuhun olisi löytynyt kaavat ko. lehden nettisivuilta, mutta koska en omista tulostinta, jouduin piirtämään kuviot ihan itse. No, lapset ainakin ymmärsivät mitä ne esittävät.

Nohin lyhtyihin en ehkä uskalla laittaa elävää kynttilää palamaan, koska olen kuullut, että ainakin lastenruokapurkit eivät ole turvallisia tuikkulyhtyjä. Mutta mitenköhän on näiden muiden säilykepurkkien laita? Nähin tulee muutenkin juhlien ajaksi led-tuikut, eipähän tarvitse varoa ja vahtia jokaista ohi vilahtavaa lasta. 

Someton syysloma

Oli syysloma koulusta, kerhosta ja harrastuksista. Lomalle olin järjestänyt kaikenlaista pikku puuhaa ja menemistä sekä tekemistä. Matkan varrellakin tuli kaikenlaista lisäkivaa ja niin se loma täyttyi sen verran reilusti, että somelle ei jäänyt aikaa, vaikka toisin kuvittelin.

Piti päivittää tänne, että käytiin minun vanhalla kotipaikalla siirtelemässä tavaroita varastosta toiseen. Kierrettiin pihapiiri ja rakennukset ja lapset juoksentelivat pellolla. Ja samalla reissulla tuotiin kotiin polttopuita.




Piti päivittää tänne, että askarreltiin halloweenkurpitsat ja viritettiin hämähäkinseitit.





Lomalla piti päivittää tänne, että käytiin vintagemarkkinoilla ja ostin siipikarjanhoito-oppaan. No, ostin paljon muutakin, mutta ne on nyt joko pesussa, korjattavana tai jossakin kadonneena.



Lomalla piti päivittää tänne myös, että käytiin leikkipuistoissa. Ainakin Launeen perhepuistossa, Loviisanpässin puistossa ja Vesijärven sataman pikkuleikkipuistossa. Ja alatorin toimintapuistossa. Ja nähtiin tosi paljon kavereita ja ystäviä ja käytiin kahvilla ja yhtenä iltana elokuvissa katsomassa Onnelin ja Annelin talvi. Uimassa ei käyty, koska minun uimapuku on edelleen kadoksissa.




 

Sitten piti päivittää myös tylsiä siivousjuttuja, koska kaiken vähänkin ylimääräisen ajan olen käyttänyt siivoamiseen. Pölyjen pyyhkimiseen, pihalta lehtien puhaltamiseen, haravoimiseen ja tavaroiden tunkemiseen kaappeihin ja alakerran huoneeseen piiloon.



Ja remonttipäivitys piti tehdä myös. Sellainen, että sähkömiehen piti tulla tiistaina, mutta jostain syystä se luuli, että lauantai onkin tiistai ja tuli lauantaina. Nyt on laajennuksen puolella vihdoinkin valot. Ja myös puuliiteripäivitys piti tehdä, koska polttopuiden lisäksi liiteriin on ilmestynyt seinät.



Piti myös loman aikana tehdä alpopäivitys. Piti kertoa, miten hyvin Alpo on meihin jo tottunut ja miten hyvin toiset kissat ovat Alpoon tottuneet. Ja miten paljon Alpo vain nukkuu tyytyväisenä ihan kenen tahansa sylissä. Ja miten ihana se on.



 

Koska en ehtinyt lomalla avata koko internettiä, jäi kaikki päivitykset tekemättä. Mutta loma oli tosi hyvä. Ja hyvä loma päättyi tänään illalla piparkakkujen leipomiseen ja saunomiseen. Seuraavaksi aion katsoa boksilta kaiken sen, mitä en lomalla ehtinyt, koska sammuin joka ilta väsyneenä sohvalle ja kaikki nauhoitukset jäivät katsomatta. Paitsi Selviytyjät.

Neljän kissan talo

Kolme tyttökissaa on työllistänyt meitä runsaasti viime ajat. Syksyn tullessa, ulko-ovi on käynyt tiuhaan. Koska eihän siellä ulkona nyt niin kamalan pitkiä pätkiä voi kerralla olla. Tulee kylmä. Tosin aurinkoinen, lämmin ja kuiva syksy on helpottanut trafiikkia huomattavasti. Pakkasaamuina on kulkua enemmän, muuten ne oleskelevat melkein koko ajan ulkona. Vanhaa Almaa lukuun ottamatta.

Alma on jo tottunut muihin tyttöihin ja suhisemiset, murinat sekä läpsyt ovat jo jääneet melkein kokonaan pois. Eskosta on tullut rohkeampi ja aika usein Esko menee Alman viereen nukkumaan. Sellaisen viiden sentin päähän. Torstaina tapahtui niinkin kummia, että kaikki kissat nukkuivat kylki kyljessä. Ja se oli vielä niin, että Alma meni siihen ryhmään viimeisenä. Voi että. Jätin sängynkin petaamatta pelkästä ilosta.




No se oli torstaina se. Jo perjantaina tuli takapakkia Alman kehityksessä muita kissoja sietäväksi tytöksi. Meille kotiutui silloin pieni poikakissa. Viralliselta nimeltään Alpo Kauko-Aulis, kutsumanimenä Alpo.

Nyt ollaan kaikki innostuneita ja koko ajan Alpo sitä, Alpo tätä, Alpo kävi kakalla, Alpo kävi syömässä, Alpo meni tonne, Alpo tuli tänne. Tai ei sentään ihan kaikki. Tyttökissatrion kanssa ensikohtaamiset (ja toiset, kolmannet, neljännet ja niin edelleen) olivat pelkkää suhisemista sekä murisemista ja Aamu yritti jopa paeta Alpoa ikkunan läpi. Alma murisee nyt myös toisille ja jakaa läpsyjä sille lähimpänä olevalle kissalle aina kun näkee Alpon. Vanha kunnon mörri-Alma is back.

Alpo on reippaana poikana tutkinut jo joka paikan ja jatkaa taloon tutustumista edelleen. On hyvin kiinnostunut muista kissoista niiden murinoista huolimatta. Nukkui yön meidän sängyssä yhdessä Alman ja Aamun ja Tyynen kanssa (ja joo, oli ahdasta), on käynyt syömässä ja hiekalla. Tällä hetkellä Alpo pesee itseään minun sylissä ja kehrää. Alpo on ihana. Superkehrääjä. Tehtiin paluu neljän kissan taloksi. Tehtiin paluu punaisen kollin omistajiksi. Olikin jo korkea aika.

Kahvia ja ostoksia

Maanantaina oli sähköt poikki useamman tunnin aamupäivällä, koska lähistöllä tehtiin jonkinlaisia sähkölinjojen korjaustöitä. Aamukahvit ehdin juoda omasta uudesta Talviunimukista. Tyynelle tuli nälkä jo ennen yhtätoista ja minulla oli kamala kahvinjano. En jaksanut hakea Trangiaa varastosta - tai lähinnä en jaksanut lähteä etsimään autotallista polttoainetta. Siis hurautimme läheiselle Apsille kahville ja sämpylälle. Kahvi oli hyvää, mutta sämpylä oli vettynyt toisesta reunasta. Tyypillinen huoltoasemasetti.



Tiistaina olin ystävän kanssa kirpparikierroksella, joka päätettiin kakkukahveihin. Kirpparilta tein hyviä lastenvaatelöytöjä ja joululahjalöytöjä. Itsellekin ostin mekon (joka on pesussa ja edelleenkin sovittamatta) sekä täkin. Täkkejä on kerääntynyt jo muutama, mutta en voinut vastustaa, kun hintaa oli alle neljä euroa. Tälläkin kertaa kahvi oli hyvää. Kakku oli herkullinen ja makea,  tilauskakkuja valmistavan paikallisen TastyCaken tekemää.



Keskiviikkona hoidin perikunnan asioita veljeni kanssa Lahdessa. Muutettiin perikunta yhtymäksi. Sen kunniaksi käytiin kahvilla ja pullalla. Samalla reissulla hankin koululaisen toivomat akvarellikynät ja hiilikynän. Hiilikynä menee joulupukin säkkiin, akvarellit polttelevat minuakin, joten ne tulevat käyttöön heti. Ekaan kahvikupilliseen kaadoin maitoa noin puoli litraa ja sitä lainehti lattialle asti. Kahvilan täti toi uuden kahvin ja siivosi sotkut. Sitä kuulemma sattuu useita kertoja päivässä. Kahvi oli hyvää, mutta ison leipomon pulla kuivaa.



Torstaina näin ystävää, jonka olen viimeksi nähnyt reilu kymmenen vuotta sitten. Istuttiin pitkään kahvilla, ihan kuppilan sulkemisaikaan asti. Sen jälkeen jatkettiin vielä jutustelua kauppakeskuksen aulassa. Aika loppui kesken, mutta sovittiin treffit ensi kesäksi. Ja siihen varataan aikaa koko päivä. Kotimatkalla hain postista pari nettikirpputoriostospakettia. Niistä kaivelin tänään aamulla esille kankaita. Vanhoja verhoja, pussilakanoita ja lakanoita. Osalle on suunnitelma, osan ostin siksi kun ne vain oli niin ihanat. Kahvilan latte ei ollut mitenkään erikoista, oli jopa hiukan kylmää. Suklaamuffinssista ei ole mitään mainittavaa, koska olin niin innostunut ystävän tapaamisesta, että taisin hotkaista sen yhdellä suupalalla.



Tänään perjantaina ei ole suunnitelmia kahvilaan menolle. Ostoksia olen kyllä tekemässä. Ainakin käyn ruokakaupassa sekä osto- ja myyntiliikkeessä vilkaisemassa, onko eilen ilmestyneessä kuvassa olleet kukkapurkit vielä myytävänä. Niistä ja vähän muusta tänään meille kotiutuvasta sitten myöhemmin.

Vitriinin muutos tyttökaapiksi

Koululainen sai oman kaapin Legoille viime keväänä. Sen jälkeen on tasaisin väliajoin keskusteltu kerholaisen omasta legokaapista. Tyttölegot ovat olleet tuvassa pöydällä keräämässä pölyä. Ja ärsyttämässä äidin silmää. Nyt kun ollaan saatu valmiiksi kaikki kesän aikana rikki menneet legorakennelmat, oli aika saada tyttölegoillekin kaappi.



Melkein 20 vuotta vanha halppis käsittelemätön ikealainen vitriini on ollut kymmenen vuotta tai ylikin vanhan kotipaikkani varastossa odottamassa myymistä tai kaatopaikalle viemistä. Onneksi kaappi oli poissa silmistä eli poissa mielestä ja myyminen unohtui. Siitä muotoutui hyvä kaappi tyttölegoille.

Kesän aikana maalasin kaapin puuosat Helmi-kalustemaalilla kolmeen kertaan. Eräästä Facebookin kirppisryhmästä löytyi ihanaa vanhaa kukallista tapettia muutama palanen kaapin lasiosiin. Mittasin, leikkasin ja tapetoin tapetinpalat viikonloppuna. Tapetti tuli kaikkiin laseihin ulkopuolelle ja oven laseihin myös sisäpuolelle. Mies kiinnitti Ruotsin tuliaisina tuodun vetimen ja tänään pesin lasihyllyt.

Nyt on kaappi täytetty Legoilla ja tyttö on onnellinen. Ja minä myös. Ainoa miinus kaapissa on se, että se täyttyi jo kokonaan. Toivottavasti sinne saa tehtyä muutaman ylimääräisen hyllyn, sillä tiedän, että joulupukki on ainakin yhden legopaketin jo hankkinut.

Talvi yllätti puutarhurin

Vaikka tässä olen muutaman päivän tehnyt oikein urakalla noita pihan syyshommia, talvi taisi yllättää. Tai ei ehkä talvi, mutta pakkanen. Tänä aamuna mittarissa oli viisi astetta, mikä tarkoittaa puutarhan puolella jopa seitsemää.

Viimeiset perennat sain katkottua tänään. Ruukuista on mullat tyhjennetty ja kaiken maailman tavarat on kannettu pesua odottamaan. Viinirypäleistä tein mehua ja päärynät keräsin puusta pois. Omenapuiden ynnä muiden puiden ympärille on laitettu verkot. Mutta paljon on vielä tekemistäkin. Muutama pensas pitää istuttaa, samoin kasa sipuleita odottaa maahan pääsemistä. Maa on onneksi vielä sula, joten ongelmana on vain sormet kangistava kylmyys. Sen takia onkin nyt kovasti harkinnassa se, että jättäisin ruukut, purkit ja purnukat pesemättä ja pistän ne talvisäilöön multaisina. Vaikken millään haluaisi. Ehkä tässä vielä tulee päivä ilman pakkasta.



Haravoimista en ole vielä edes aloittanut. Koivuissa on paljon lehtiä ja haravaan tartun vasta, kun melkein kaikki lehdet ovat pudonneet. Pitää jotain pihapuuhaa olla myöhemminkin syksyllä.



Konnanyritti näytti vielä eilen kauniilta pinkkeine kukkineen. Samoin pallohortensia hohti valkoisena. Tänään olivat kukat muuttuneet ruskeaksi ja saksin ne pois.




Serkulta saatu kuistilla majaileva jättikurpitsa on saanut pariksi yöksi tädin vanhan yöpaidan ylleen. Ja on säästynyt pakkasen puremalta. Alemmalla rappusella ollut oma kasvatus sen sijaan paleltui suojasta huolimatta. Sitä vähän surtiin tänään pojan kanssa, koska se oli meidän rakkaudella vaalima halloweenkurpitsa. No, paleltui minun rakkaudella vaalitut pelargonitkin. Mies on varmasti mielissään, kun ei tarvitse järjestää niille tilaa autotallissa.



Vaikka kylmä yllätti ja ruskisti kukat ja vei kurpitsan, on ulkona vielä paljon kaunista katseltavaa. Piha on pitkälle päivään varjossa ja kuura pysyy maassa ja pensaissa kauan.






Kun aurinko alkaa paistaa on taas ihan eri näköistä.






Tykkään tosi paljon näistä raikkaista syyspäivistä. Pihalla ei ole enää niin kovin paljon puuhattavaa, mutta onneksi Tyyne oppi pyöräilemään ja päästään ulkoilemaan myös fillareilla. Joku aika sitten tyttö oppi myös ajamaan lähtemisen itse ja nyt minäkin pääsen mukaan pyörällä. Vitsit, että on mukava pyöräillä yhdessä.

Lapakiston retki

Metsäretkeiltiin tänään Lapakiston retkeilyalueelle. Kierrettiin Pitkäjärven reitti ja poikettiin myös Sammalistonpolulle. Oli mukava päivä, vaikkei aurinko meitä tänään muistanutkaan. Kylmä ei kuitenkaan ollut.

Metsässä törmää aina kaikenlaiseen jännään ja tällä retkellä sitä jännää riitti enemmänkin. Majavien vanha koti, suo, kaikenmaailman käävät ja pahkat, kalliosortumat, lammikot ja järvet. Mustikoita, puolukoita ja karpaloita napsittiin suuhun etupalaksi, välipalaksi ja jälkiruoaksi. Retken kohokohta eli eväiden syöminen makkaroineen ja tikkupullineen suoritettiin Pitkäjärven upealla nuotiopaikalla.

Harmia tuli vähän siitä, kun päätettiin käydä katsomassa kalliosortumaa ennen eväiden syömistä sekä siitä kun toisella oli kädessä isompi keppi kuin toisella. Ja myös siitä kun toinen löysi enemmän puolukoita. Mutta harmit olivat pieniä ja retki onnistunut ja  mukava.

Kun palattiin autolle, oli parkkipaikan lähellä olevalla nuotiopaikalla muutama lapsiperhe, joista lähti vähän ääntä. Kyllä nauratti, kun omat lapset valittivat metelistä. Ne kun ei itsekään ole sieltä hiljaisimmasta päästä.