lauantai 19. syyskuuta 2015

Viikon varrelta

Juuri kun sain laiskuusviikkojen jälkeen innostusta tehdä vaikka mitä ja ajatukset olivat kaiken maailman suunnitelmissa, iski flunssa. Voitte kuvitella, että on ottanut ihan vähän päähän tämän viikon. Olo on ollut kurja ja vetämätön. Päiväunetkin on parina päivänä venyneet melkein koko päivän mittaisiksi. Olen tehnyt vain sen välttämättömän pahan. Olen kuljettanut lapsia harrastuksiin ja kerhoihin. Olen leiponut vanhempainiltaan vanhempaintoimikunnan tarjoiluun suklaapiirakkaa. Olen tehnyt huonoa ruokaa.
Pikku hiljaa on kuitenkin olo tullut paremmaksi ja jo loppuviikolla olen saanut jotain muutakin tehtyä kuin vain valitellut väsymystä.

Käytiin katsomassa meille tulevaa kissanpentua ja siitä innostuneena tehtiin tänään vähän kissanleluostoksia. Aamu innostui kovasti kissoille tarkoitetusta putkesta ja oli melkein vaarallinen siellä leikkiessään. Ainakaan toisen kissan ei kannata kulkea silloin ohi, kun Aamu on putkessa.

Olen harjoittanut parin päivän ajan vaihdantataloutta ja vaihtanut kuunliljajuurakoita kahvipaketteihin ja suklaalevyihin. Pienellä rahalla niitä ei halunnut kukaan ostaa, mutta vaihtoon kelpasivat. Minä olen iloinen ja nyt ei tarvitse käydä kahviostoksilla moneen viikkoon. Suklaahan luonnollisesti syödään heti pois.

Tänään sain vihdoin ja viimein jo alkuviikolla meille saapuneet puolukat putsattua ja pakastettua. Ihanaa kun on ystäviä, jotka keräävät ja kuljettavat marjat ihan ovelle asti.

Tämä koko päivä onkin kulunut marjanputsaushommien lisäksi pihapuuhissa. Siivosin ruukkukasvimaan ja korjasin sieltä lopun sadon eli pari tomaattia ja yhden porkkanan. Jotain pientä jäi myös tuleville viikoille. Ainakin lehtikaalit, kesäkurpitsa ja perunat. Siivoilin vähän perennaistutuksia ja kuistille vaihdoin syksyn kukat. Mies piti taukoa puuliiterin rakentamisessa ja on päivän aikana käynyt hakemassa sinne klapitäytettä. Nyt tarvitaan enää seinät ympärille.

Vaikka viikko on ollut osittain vähän tylsä, vietettiin perjantaita juhlien merkeissä. Tyynellä oli nimipäiväkekkerit, joihin alettiin laskea päiviä ja öitä jo pari viikkoa sitten. Kekkerit on vähän ehkä turhan komealta kalskahtava nimitys päivälle. Leivoin kuitenkin mutakakkua ja Tyynellä oli ystävä kylässä ja saatiin me aikuisetkin vielä seuraa kahville. Tyttö oli tyytyväinen nimipäiviin, kävi itse keräämässä kahvipöytään tammenlehtiä kukiksi ja söi puolikkaan paketillisen pipareita. Ja lahjaksi saatu Monster High on vielä saanut pitää vaatteet päällänsä.







2 kommenttia:

  1. Kiitos juhlatarjoiluista. Oli kiva leikkiä legoillakin pitkästä aikaa. Puolukkahommia edelleen on ollut meilläkin.

    VastaaPoista

Jokainen kommentti ilahduttaa :)