keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Vuoden viimeinen päivä

Tänään on tehty märän lumen lumitöitä ja ulkoilutettu kissoja. Pihalle on ilmestynyt kaksi lumiukkoa. On juotu aamukahvit ja päiväkahvit. Talo on ollut täynnä omia ja naapurien lapsia. On vaihdettu hanskat kuiviin lukuisia kertoja. Hengailtu netissä ja tehty muuta yhtä tarpeetonta. Syötiin hyvä uudenvuodenaatonpäivällinen ja katsottiin telkasta Avara luonto. Nyt illalla räjäytettiin muutama pata ja raketti, poltettiin tähtisadetikkuja ja joulun roskat. Jätettiin naapurien postilaatikot rauhaan. Lapset ja mies ovat edelleen ulkona tekemässä jotain. Piha oli täynnä omia ja naapurien lapsia. Kohta iltapesut ja -pisut, lapset nukkumaan ja itse sohvalle todennäköisesti myös nukkumaan. Ihan tavallista vuodenvaihteen meininkiä. Hyvää uutta vuotta!



 



Retki Helsinkiin


Otsikko kuulostaa paljon hienommalta mitä todellisuus olikaan. Mutta jonkinlainen pääkaupunginretki kuitenkin tehtiin eilen. Saatiin kutsu 70-vuotissynttäreille ja päätettiin kierrellä hiukan Helsingin alemyynneissä ennen juhlien alkua.

Lapset saivat joulukalenterista BR-lelujen täydet tarrakortit ja niillä käytiin ostamassa jotain pientä tuliaisiksi. Kirjakaupan tarjoushyllyt käytiin myös koluamassa sekä Stockmannin joulukoristeosasto. Muutama kirja löytyi, joulukoristeita ei. Muutama kauppa, minne olisin halunnut poiketa, oli harmillisesti suljettu, joten niihin on mentävä seuraavalla retkellä. Lankakauppa FiinaNeuleessa poikkesin ja sillä aikaa mies viihdytti lapsia jossain muualla. Ostin ainoan ostoslistalla lukeneen esineen sieltä eli pyöröpuikon sekä pari kerää lankaa ja leimasimen. Jossain välissä käytiin kahvilla ja retki päätettiin synttärijuhlintaan.

Lapset viihtyvät ja jaksavat yllättävän hyvin tällaisen shoppailuretken. Kunhan vain ostetaan niille jotain pientä tuliaista ja käydään jossain kahvilla. Ja täytetään reppu eväillä. Helsingissä on jo ihan tavallisen kadun varrella enemmän ja erilaista nähtävää kuin omilla hiekkateillä, joten se pelkästään tekee retkestä kiinnostavan.

Tälläkin kerralla jätettiin auto kisahallin parkkipaikalle, josta mentiin ratikalla keskustaan ja takaisin. Ja se oli jännää se.






Minun piti tämän vuoden puolella kirjoittaa parista muustakin asiasta, mutta ei taida aika enää riittää siihen. Vuosi loppuu ihan käsiin. Joten palaan aiheisiin hiukan myöhässä ensi vuoden puolella.

Hyvää, onnellista ja loistokasta uutta vuotta kaikille!

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Joulu

Iloa ja valoa tuonut joulu on jälleen kerran vietetty omien perinteiden mukaisesti.

Jouluaattona riisipuuro ja manteli. Pikainen pyrähdys veljellä. Kyläilyä ja kahvittelua tädin luona, serkku, pikkuserkkuja ja jutustelua suvusta. Lumisadetta. Kotona suolakeksejä, piparkakkuja, pähkinöitä ja juustoa. Maksullinen pukki ja lauluesitykset. Lahjapapereista ja naruista villiintyneitä kissoja. Tekokuusi ja aito kuusi. Joulutähti ja huolettoman hoitajan joulutulilatva. Kynttilöitä. Valtavat röykkiöt paketteja. Iloisia hyväntuulisia lapsia. Käsityölahjoja, kierrätyslahjoja ja vaikka mitä muitakin lahjoja. Jakkara, korvakorut, lankoja, kynttilöitä, käsityökirja ja huolettomalle luottokortinsäilyttäjälle luottokorttikaulakukkaro. Uudet pyjamat. Ja jälleen kerran aivan liikaa suklaata.





Joulupäivinä ulkoilua ja lumitöitä. Potkukelkkailua ja lumipotkulautailua. Lumisadetta ja pakkasta. Kynsien lakkaamista ja legojen rakentamista. Hyväntuulisia lapsia. Pelaamista ja kissan hätistämistä pois pöydältä. Kyläilyä ja kahvittelua miehen veljellä. Epätoivoista yritystä saada edes joku syömään porkkanalaatikkoa. Kinkkua, hedelmäsalaattia, sienisalaattia, kalaa ja taatelikakkua. Lusikkaleipiä. Juustoja ja pähkinöitä. Ja edelleen aivan liikaa suklaata. Ja kahvia. Kynttilöiden polttoa ja sohvalle nukahtamista.




Joulun jälkeisenä viikonloppuna ulkoilua ja potkukelkkailua. Kissojen joulusilakat ulkona. Ulos ja sisälle minuutin välein kulkevia kissoja. Pakkasta. Joulun jätteiden lajittelutalkoot. Pahvit, paperit ja narut. Ensi vuodelle runsaasti paketointimateriaalia. Legojen rakentamista ja kyläilyä. Helikopterin lennättämistä. Hyväntuulisia lapsia. Jouluruokien jämien kompostoimista. Kinkunjämät kissoille. Hedelmäsalaattia, piparkakkuja ja taatelikakkua. Edelleen talon lämmittämistä kynttilöitä polttamalla. Seinien maalaamista. Siivoamista. Ja iltapalaksi pitsaa.



 
 Oli ihana joulu. 



tiistai 23. joulukuuta 2014

Luukku 23 - paperisydämet



Koska vanhasta Grimmin satukirjasta oli edelleen sivuja askartelematta, tein jälleen perinteisen joulukoristeen. Tai perinteisestä en tiedä, mutta paljon näitä olen nähnyt.

Sivut suikaleiksi ja nitojalla kiinni ylhäältä ja alhaalta. Ripustusnarun kiinnitys neulan avulla ja valmis on.

Tässäkin olisi ensin kannattanut tehdä yksi koekappale ennen kaikkien suikaleiden leikkaamista. Leikkasin heti kaikki suikaleet sopivaan mittaan, leveys kaikissa 1,5 cm. Hiukan leveämpi olisi parempi, nitoja osuisi nätimmin siihen keskelle, eikä pyrkisi reunoilta pois. Mutta koska olin jo suikaleet leikannut, tein suosiolla nämä ja yritän olla katsomatta niitä niittejä.



maanantai 22. joulukuuta 2014

Luukku 22 - lahjanarukori

Kirjassa Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua oli ohje virkattuun lahjanarukoriin suojukseksi ruman muovipullon ympärille. Kirjassa ideana oli käyttää jo käytettyjä lahjanarun pätkiä, mutta minä tein  omani perintölahjanarurullasta. Perin rumaa hailakan punaista lahjanarua, enkä sitäkään ilennyt heittää pois. Muutamaan pakettiin olen sitä käyttänyt, mutta koska se on mielestäni varsin oudon väristä, kuvittelin, että tästä jää perinnöksi vielä omillekin lapsille. Tämän virkkauksen jälkeen sitä jää heille ainakin vähemmän. Ihan kaikki ei koriin kulunut, enkä ole aikeissa virkata enää toista koria. Ainakaan ihan äkkiä. Lahjanaru oli kaikista mahdollisista lankalaaduista, millä olen ikinä virkannut, kaikkein kamalinta työstää. Kori kuitenkin valmistui aikataulussa ja somistaa nyt rumaa saippuapulloa vessassa. 'Äiti, tähän saippuaan on ilmestynyt...tällainen!' -lause kuului korin ilmestymispäivänä kahden lapsen suusta.





sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Luukku 21 - kuusenalusmatto

Eilen tuotiin kuusi sisälle ja koristeltiin se. Ja kuusen alle laitettiin kuusenalusmatto. Oikeastaan inhoan sitä mattoa ja ennen kuin perin sen, en koskaan pitänyt minkäänlaista mattoa kuusen alla. En vain tykkää. Tämäkin on sellainen juuttikankainen lörppö ja ruma. Mutta koska se on ainoa peritty joulu'koriste' niin tunnesyistä en vain pysty heittämään sitä pois. Mutta ihan pikkuisen tuunasin sitä omalle silmälle sopivammaksi.

Piirsin matossa jo olevista tontuista sabluunat ja kangasvärillä tuputtelin maton punaisten tonttujen päälle valkoista maalia ja kimalletta. Painoin mattoon myös pieniä pyöreitä valkoisia palloja.

Nyt matto on aavistuksen verran parempi. En pidä siitä edelleenkään. En vaivautunut edes silittämään sitä, sillä lörppö juutti on rypyssä muutenkin koko ajan. Puhumattakaan siitä, että kissat villiintyvät kuusesta ja suuremman osan ajasta matton on kasassa ja mytyssä. Niin on tälläkin hetkellä. Kuusta ne eivät kuitenkaan saaneet vielä viime yönä kaadettua.

Pahoittelen huonoja ja rakeisia kuvia. Mutta idea kuitenkin selviää.







lauantai 20. joulukuuta 2014

Luukku 20 - porotikkarit

Eilisissä Etelä-Suomen Sanomissa oli mainio askarteluohje, joka toteutettiin heti kun saatiin kaupasta haettua tikkarit. Lapset askartelivat muutaman ystävilleen ja minäkin tein pari. Minusta tämä on aika kiva joulumuistaminen lapsille ja miksei aikuisillekin. Ja vähän suunnittelin, että seuraavilla synttärikemuilla laitan lapset askartelemaan näitä.

Pahvia, tikkari, tarroja, kimalleliimaa, liimaa, sakset, kynät ja nitoja. Helpot (melkein) joka kodista löytyvät tarvikkeet. Tai noita tikkareita mekin jouduttiin ostamaan, mutta kaikkea muuta tarpeellista löytyi omista varastoista. Porosabluunan piirsin itse. Lapset tekivät väripahveista porot, minä käytin lahjapaperirullien sisältä löytyvää pahvia omiini. Kaikista tuli kivoja.



perjantai 19. joulukuuta 2014

Luukku 19 - joulupallot

Vanhasta satukirjasta leikkasin, taittelin ja liimasin perinteiset joulupallot. Näihin on kai monenlaisia erilaisia liimausohjeita, mutta tein nyt yksinkertaisimman mahdollisen. Liimasin joka toisen parin ylhäältä ja joka toisen alhaalta. Ympyröitä on jokaisessa pallossa kymmenen. Suuremmalla määrällä olisi tullut varmaan kivempi. Ja satukirjan sivutkin olisivat riittäneet. Mutta liimaushermot ehkä eivät. Pitää tehdä lopuista sivuista jotain muuta.



torstai 18. joulukuuta 2014

Luukku 18 - joulukorttiasiaa ja tonttulakkiasiaa

Tänä vuonna ei tehty itse joulukortteja, vaan laitettiin postin vietäväksi partiolaisten kortit. Niitä ei ollut tarpeeksi ja ensin ajattelin lopuille itsetehtyjä kortteja. Pidin sitä kuitenkin epäreiluna kaikkia partiokortteja saaneita kohtaan ja ostin sitten lisäksi kaupan kortteja. Ja nyt tuntuu epäreilulta, että kaikki eivät saaneetkaan pariokortteja. Huokaus. Ja kaiken lisäksi joka kerta, kun postilaatikkoon kolahtaa itse tehty kortti, harmittaa kun omat jäi tekemättä. Toisaalta partiolaisen äitinä olisi noloa olla lähettämättä partion joulukortteja. Melkoinen korttiongelma.

Joka tapauksessa korttiaskarteluun on ensi vuodeksi jo nyt kertynyt kolme ideaa. Kaikki vieläpä omasta mielestä aivan loistavia. Yksi ideoista on suora kopio Tyynen eilisestä kerhoaskartelusta. Piparkakkukortti. Kaikista ihanin kortti ikinä, joka on meille tullut, on sukulaistytön pienenä askartelema piparkakku-ukkokortti. Se on ollut meillä esillä joulukoristeena. (Tällä hetkellä sekin on varmaan siinä kadonneessa joulkoristelaatikossa, jossa on myös lippunauha ja pari muuta 'tärkeää' joulukoristetta.) Tämä Tyynen tekemä kortti on aivan erilainen, mutta taisi mennä suoraan kärkeen ihanin joulukortti -kategoriassa. Tässä saattaa olla lievää kotiinpäin vetoa. Mutta kuitenkin. Ensi vuonna meiltä ehkä lähtee piparkakku-ukkojoulukortit. Tai sitten ne partion kortit. Vuoden verran saatte jännittää.




Korttitaiteilija on pitänyt useita päiviä päässään viime vuonna ommeltua tonttulakkia. Pohdin jo silloin, että miten tämä harmaa lakki kelpaa. Yhtään valitusta ei ole vielä tullut. Koululaiseltakaan. Vaikka koulussakin kaikilla muilla oli punaiset. Tonttulakit ovat meillä menneet lämpimällä säällä ihan piponakin ulkona. Ja se on kiva, kun ovat niin ahkerassa käytössä. Onko sen tonttulakin ja tonttupuvun aina oltava punaisia - onhan niitä harmaapukuisiakin tonttuja. Ainakin meidän suunnalla.

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Luukku 17 - tawashi

Tawashi on japanilainen pesusieni, jota voi käyttää asioitten, pintojen tai vaikka itsesi puhdistamiseen. Ohjesivun teksti alkaa näin. Minun tawashi on virkattu hamppulangasta ja jollakin sopivan kokoisella koukulla. Itseä en ole sillä pessyt, mutta pintoja ja asioita kyllä. Tykkään. Näitä taisi sujahtaa muutama myös joulupukin lahjasäkkiin. Ohje löytyy täältä.


tiistai 16. joulukuuta 2014

Luukku 16 - kestohevipussi



Meillä oli vuosia käytössä kauppareissuilla SPR:n kestopussit vihannesten ja hedelmien pakkaamiseen. Ne kuluivat ajan kanssa rikki, rispaantuivat ja kiinnityssysteemit hajosivat. Vanhat valoverhot odottivat kaapissa pääsyä uusiksi kestohevipusseiksi. Joku kuukausi kauppareissuiltiin ilman kestoja, mutta tämä joulukalenteri toimii usein motivaattorina kaikenlaiselle 'pitäisi tehdä' asialle. Ja niin valmistui nämäkin pussit.

Olin jo leikannut verhot pussien muotoon, kun törmäsin eräässä Facebookin ryhmässä aiheeseen ja siellä oli hyviä vinkkejä tarran kiinnittämiseen. Ainakaan noissa ostokestopusseissa ne hintalapputarrat eivät pysyneet, vaan niitä etsittiin aina kärryjen pohjalta ja toisista tuotteista.

Näihin pusseihin ompelin kiinni pienen palan vanhaa lakanakangasta ja siinä tarra pysyy hyvin, mutta myös irtoaa siististi. Pussin kiinnitys tapahtuu pienen kuminauhalenkin avulla. Helppoa.


 


maanantai 15. joulukuuta 2014

Luukku 15 - paperihimmeli

Syksyisellä himmelikurssilla oli näytillä pikkuinen paperihimmeli ja se oli minusta ihana. Eli päätös paperirullien pyörittämisestä tuli saman tien.

Himmeliin tarvittavat paperirullat on vanhasta satukirjasta ja pyöritetty puikon ympärille. Ei ollut mitään helppoa puuhaa näillä sormilla, mutta sain kuitenkin onnistuneet rullat. Ne on kiinnitetty tavan paperiliimalla. Himmeliin laitoin koristeeksi kristallit.

Tyyne löysi kerran pahvinkeräyslavan takaata kristallikruunun ja aivan haltioissaan tuli kertomaan, että löysi timatteja. Kerättiin kaikki timantit huolella talteen ja niistä onkin riittänyt askartelumateriaalia pitkään. Hyödyllinen löytö. Ja dyykkarilapsistani vanhempi toi viime perjantaina koulmatkaltaan soramontusta löytyneen tyhjän vaahtosammuttimen kasvot hyvin leveässä hymyssä. Eikä ollut mikään pieni malli vaan ihan kunnon sammutin. Hyviä löytäjiä nämä lapset. Miehellä on jo suunnitelmakin vaahtosammuttimen uusiokäytölle.

Himmelistä tuli mielestäni aika kaunis ja se jää luultavasti paikoilleen keittiön kattoon loppuelämäksi. Ellei sille löydy parempaa paikkaa muualta.




sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Luukku 14 - lumiukko

 

Tänään on vuorossa osuvasti lumiukko. Eilen aamulla oli maa valkoinen ja pihalle ilmestyi lumiukko, joka tosin hajotettiin heti. Nyt sinne on taas lähdössä lumiukonrakennusryhmä. Näistä kuusenkoristeukoista muutama jää itselle, loput lähtevät opettajille ja kerhotädeille.

Lumiukon pohjana on kolme massapalloa, jotka on kiinnitetty toisiinsa grillitukun ja liiman avulla. Niiden päälle on sivelty struktuurimassaa. Massan kuivuttua on liimalla kiinnitetty rautalangasta väännetyt kädet ja grillitikun päästä maalattu porkkana. Ripustusnauha on kiinnitetty myös pienen grillitikun palan ja liiman avulla. Lopuksi tussilla silmät ja suut. Ne oli melko hankalat tehdä, koska struktuurimassapäällystys on kovin epätasainen. Tuli kuitenkin ihan hyviä ukkoja.

Tein näitä yhdessä lasten kanssa, joten osittain antavat omatekemää. Mukaan opeille lähtee myös pienet suklaalevyt. Vähän on turha lahja tällä kertaa, mutta tänä vuonna ei vaan aika, tahto, ideat riittäneet parempaan.







***
Viime päivinä olen toiminut lahjanviejätonttuna Tyynen kanssa muutamassa paikassa. On ollut tosi kiva, kun on saanut rauhassa käydä jättämässä joulutervehdyksen ja päässyt kahvittelemaan ja glögittelemään. Eikä ole ollut mikään pikainen eteisessä käyty pyrähdys. Meilläkin on oven ripa käynyt tasaisesti ja koululaisella on ollut kaverisynttäreitä. Vilkas viikko. Onneksi harrastukset ovat jo jääneet joululomalle. Edelleen on kuitenkin lahjoja antamatta, mikä on hyvä, sillä melkein kaikki on vielä paketoimatta. Ja itse tehtävät lahjat ovat erittäin vaiheessa. Huokaus. Tämä päiväkään ei tuo helpotusta lahjanvalmistukseen, kun on suunnitteilla lähteä käymään muutamassa joulutapahtumassa. Ja siinähän se päivä sitten meneekin.